Artikkelit

Suuhengityksen vaikutus terveydelle ja hoidon vaihtoehdot

5 min lukemista

Miksi nenän kautta hengittäminen on tärkeää?

Nenä on luotu toimimaan luonnollisena lämmittävänä, kosteuttavana ja suodattavana järjestelmänä. Nenäontelossa ilma puhdistetaan, mikä auttaa estämään haitallisten patogeenien pääsyn kehoomme.

Nenähengitys lisää typpioksidin tuotantoa, joka lisää fyysistä suorituskykyämme, auttaa alentamaan verenpainetta ja parantamaan vastustuskykyä.

Miksi jotkut ihmiset hengittävät suunsa kautta?

Nenähengityksen esteen tapauksessa on ilman liikkuminen nenän kautta häiriintynyt ja ihminen yrittää korvata sen sekatyyppisellä tai suuhengityksellä. Suuhengityksen syynä saattaa olla usein esiintyvä pitkäaikainen tai allerginen nuha, nenän limakalvojen turvotus, laajentuneet adenoidit, nenän rakenteiden muutos, alempien sieraimien hypertrofia, nenän polyyppi, vieras esine, kasvaimet, kieliside tai suun pyöreän lihaksen toiminnallinen puute tai opittu väärä hengitystekniikka.

Henkilöllä, jolla on jatkuva tai toistuva nenätukos, voi suun kautta hengityksestä tulla tapa. Näin kehittyy toiminnallinen häiriö – suuhengitys, mikä puolestaan johtaa useisiin erilaisiin suun ja muihin terveysongelmiin.

Millaiset ovat suuhengityksen tavalliset oireet eli mistä tunnen suuhengityksen?

Suuhengityksen yhteydessä suu on hieman auki tai huulet auki ja kieli hieman ulos hampaiden välistä. Se ei kuitenkaan tarvitse aina olla selvästi näkyvissä ja jos et tiedä, mitä tulisi havaita, ei huomaa niitä tunnuksia aina heti.

Suuhengitykseen viittaa myös suu auki nukkuminen, kuorsaus, nenän kutina, sylkivuoto tyynylle, nenän tukkoisuus, suun kuivuus, kuivat ja halkeilevat huulet, pahanhajuinen hengitys (halitoosi), käheä ääni, syömisen äänet. Silmien alle voi ilmaantua tummia silmänalusia, jotka viittaavat hapen puutteeseen elimistössä.

Pidemmän aikaisen suuhengityksen tuloksena kasvojen muoto pitenee, nenäkäytävät kapenevat, mikä puolestaan ​​vaikeuttaa ilman virtausta nenän läpi. Myös huulten muoto muuttuu, ylähuuli lyhenee ja alahuuli kaartuu alaspäin.

Millaisia ongelmia suuhengitys vielä aiheuttaa?

Suun kautta hengittäjien työkyky on usein rajoittunut ja he kärsivät useammin ylähengitysteiden sairauksista kuten kipeä kurkku, nuha, yskä. Epäoleellisena vaikuttavan ongelman seurauksena lapset kokevat käyttäytymis- ja muistihäiriöitä, keskittymisvaikeuksia ja yli- tai alipainoisuutta väsymyksen ja usein hapen puutteen vuoksi.

Suuhengitys on yksi purentaongelmien aiheuttajia, lisäksi on suun kautta hengittäjillä lisääntynyt kariesriski. Suun ja leuan lihaksien tasapainottomuus saattaa aiheuttaa jännityspäänsärkyä, niskakipua ja hampaiden kiristystä.

Suuhengitykseen liittyy usein asennon häiriöitä, jotka johtuvat halusta laajentaa hengitysteitä. Suuhengittäjälle on ominaista pään etuasento (pää sijaitsee vartalon keskiakselin edessä) ja se on työnnetty enemmän pään takaosaan. Tämä johtaa liialliseen jännitykseen niska- ja hartiavyön lihaksissa ja aiheuttaa poikkeamia selkärangan akselissa.

Miten palauttaa nenähengitys?

Koska suuhengitys alkaa usein lapsuudesta, on vanhemmilla oleellinen rooli ongelman havaitsemisessa. Hoitoa on aloitettava mahdollisimman ajoissa, suositeltavasti ennen teini-ikää, silloin hoito tuottaa paremman tuloksen ja joskus saattaa riittää myofunktionaalisista harjoituksista tai nenähengityksen esteen poistamisesta. Mitä pidempään suuhengitys jatkuu, sitä enemmän on muita valituksia ja komplikaatioita.

Ongelman havaitsemisessa ja suuhengityksestä aiheutuneiden vaikutusten poistamisessa auttavat:

  • korva-nenä-kurkkulääkäri, joka selvittää suuhengityksen syyn ja arvioi lääkinnän tai leikkauksen tarpeen.
  • myofunktionaalinen terapeutti, joka auttaa parantamaan kasvojen ja suun alueen lihasjänteyttä, voimaa, liikkuvuutta ja koordinaatiota ja opettaa oikean hengitykstekniikan
  • fysioterapeutti, joka auttaa korjaamaan ryhtiä ja pääsemään eroon lihasjännityksestä
  • ortodontti, joka auttaa korjaamaan suuhengityksestä aiheutuneita ongelmia ja kasvojen ja kallon luiden ja lihaksien normaalia kehitystä
  • allergologi, joka määrittelee allergeenit ja auttaa löytämään sopivan hoidon allergisen nuhaan
  • kasvojen ja leuan kirurgi, joka tarvittaessa tekee huuli- tai kielisiteen leikkauksen